Oireet

Tunnista oireet

Monesti myoomat eivät aiheuta oireita ja ne havaitaan vasta rutiinitutkimuksessa, mutta noin yhdelle naiselle kolmesta myoomat aiheuttavat oireita, jotka voivat hankaloittaa arkielämää.

Oireet

Jos sinulla on jokin seuraavista oireista ja mietit, voiko se johtua myoomista, keskustele lääkärin kanssa siitä, mitä asialle voisi tehdä.

  • Epäsäännölliset vuodot
  • Runsaat kuukautiset
  • Alavatsakipu
  • Paineen tunne ja virtsarakkoon kohdistuva paine
  • Kivuliaat kuukautiset
  • Kipu tai epämukavuus yhdynnän aikana
  • Tihentynyt virtsaamistarve ja ummetus
  • Vaikeus tulla raskaaksi tai hedelmättömyys

Epäsäännölliset vuodot Vuodot

Epäsäännölliset vuodot voivat johtua siitä, että myoomat ärsyttävät kohdun limakalvoa. Keskimääräinen kuukautiskierron pituus on noin 28 päivää, mutta 24–35 päivääkin katsotaan normaaliksi. Vuodon katsotaan olevan epäsäännöllistä, jos kuukautiset kestävät yli seitsemän päivää, kuukautisten alkamispäivästä seuraaviin kuukautisiin on alle kolme viikkoa tai kuukautisten välillä tai yhdynnän jälkeen esiintyy vuotoa.

Runsaat kuukautiset

Runsaat kuukautiset eivät välttämättä ole merkki siitä, että jokin on vialla, mutta niillä voi olla sekä psyykkisiä että sosiaalisia vaikutuksia arkeen ja ne voivat aiheuttaa raudanpuuteanemiaa, väsymystä ja hengenahdistusta.

Kuukautiset ovat runsaat, jos täytyy käyttää tamponeja ja siteitä poikkeavan paljon tai molempia suojia samanaikaisesti tai vuoto tahraa vaatteet tai petivaatteet.

Alavatsakipu ja paineen tunne ja virtsarakkoon kohdistuva paine Kipu

Myoomat voivat aiheuttaa kipua tai turvotusta alavatsassa, etenkin, jos myoomat ovat suuria. Kipua voi esiintyä myös alaselässä ja jaloissa.

Kipu tai epämukavuus yhdynnän aikana

Jos myoomat sijaitsevat lähellä emätintä tai kohdunkaulaa, ne voivat aiheuttaa joissain tapauksissa kipua yhdynnän aikana.

Kivuliaat kuukautiset

Myoomat voivat aiheuttaa runsaita tai kivuliaita kuukautisvuotoja, sillä ne voivat ärsyttää ja suurentaa kohtua.

Tihentynyt virtsaamistarve ja ummetus Muut oireet

Jos vessassa tarvitsee käydä tavallista useammin, syynä voi olla myooma, joka painaa virtsarakkoa. Vessassa voi joutua käymään yöllä tai tavallista useammin päivällä.

Myoomat voivat painaa myös paksusuolta, mikä voi aiheuttaa ummetusta ja kipua ulostamisen yhteydessä. Ummetuksella tarkoitetaan sitä, että suoli ei toimi säännöllisesti tai tyhjene kunnolla.

Vaikeus tulla raskaaksi tai hedelmättömyys

Joskus myoomat voivat vaikeuttaa naisen raskaaksi tuloa tai estää sen kokonaan (hedelmättömyys).

Useimmista terveistä pareista 95 % naisista tulee raskaaksi kahden vuoden kuluessa, jos suojaamatonta seksiä harrastetaan säännöllisesti. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan hedelmättömyydeksi katsotaan, jos nainen ei ole tullut raskaaksi, kun suojaamatonta seksiä on harrastettu säännöllisesti 12 kuukauden ajan.

Hedelmättömyyttä voi esiintyä, jos myoomat ovat erittäin suuria tai limakalvonalaisia ja jos ne kasvavat samalla kohtuonteloon. Koosta ja muodosta riippuen ne voivat joskus estää hedelmöittynyttä munasolua kiinnittymästä limakalvoon tai tukkia munanjohtimen ja vaikeuttaa täten raskauden alkamista.

Joissain tapauksissa myoomat aiheuttavat myös komplikaatioita raskauden aikana, mikä voi suurentaa keskenmenon riskiä ja aiheuttaa ongelmia synnytyksessä.

Kuulunko myoomien riskiryhmään? Kuulunko riskiryhmään?

Riskitekijät suurentavat myoomien kehittymisen todennäköisyyttä. Tietty riskitekijä voi myös vaikuttaa hoidon tulokseen ja suurentaa myoomien uusiutumisen riskiä. Myoomat eivät johdu mistään yksittäisestä syystä. Myoomien kehittymiseen voivat vaikuttaa monet eri tekijät.

  • Ikä
  • Kuukautisten alkamisikä
  • Vaihdevuodet
  • Perinnöllisyys
  • Etninen tausta
  • Lasten määrä
  • Kohonnut verenpaine tai sydänsairauksien riski
  • Liikunta
  • Ylipaino

Ikä

Myoomat yleistyvät iän myötä, kunnes vaihdevuodet ovat ohi.

Näyttää siltä, että myoomia todetaan huomattavasti enemmän 40 vuotta täyttäneillä naisilla.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että myoomia kehittyy useammin 40 vuotta täyttäneille naisille, vaan pikemminkin, että jo entuudestaan olemassa olevat myoomat voivat alkaa kasvaa nopeammin tai oireet muuttuvat ilmeisemmiksi.

Vaihdevuodet

Myoomien riski on pienempi vaihdevuodet ohittaneilla naisilla.

Olemassa olevilla myoomilla on taipumus pienentyä vaihdevuosien jälkeen, sillä estrogeenipitoisuudet elimistössä ovat tuolloin hyvin pienet. Ilman estrogeenia myoomat surkastuvat.

Kuukautisten alkamisikä

Ensimmäisten kuukautisten alkamisikä vaihtelee suuresti mm. maantieteellisestä sijainnista, etnisestä taustasta ja geneettisistä tekijöistä riippuen, mutta karkea keskiarvo on 13 vuotta. Myoomien riski on jonkin verran suurempi, jos kuukautiset ovat alkaneet aikaisin.

Myoomien riski on suurempi naisilla, joilla ensimmäiset kuukautiset ovat alkaneet 10-vuotiaina tai nuorempina, kuin naisilla, jotka olivat 12-vuotiaita ensimmäisten kuukautisten alkaessa. Myoomien riski on pienempi naisilla, joilla ensimmäiset kuukautiset ovat alkaneet 16-vuotiaina tai vanhempina.

Jos kuukautiset alkavat varhain, myoomien riski voi olla jonkin verran suurentunut, sillä kohtulihaksessa tapahtuu useita muutoksia, niin kutsuttuja solujen jakautumisia, mikä suurentaa virheen riskiä solun jakautumisen aikana.

Perinnöllisyys

Myoomien kehittyminen näyttää olevan yleisempää, jos niitä esiintyy suvussa. Jos naisella todetaan myoomia, on todennäköisempää, että myoomia on myös jollakin lähisukulaisella, kuten siskolla tai äidillä.

Tämä viittaa siihen, että tietyillä geeneillä voi olla merkitystä myoomien kehittymisessä.

Etninen tausta

Myoomat ovat 2–3 kertaa yleisempiä afrikkalais- ja karibialaistaustaisilla naisilla. Näillä naisilla myoomilla on myös taipumus olla suurempia ja runsaslukuisempia ja kehittyä nuoremmalla iällä.

Lasten määrä

Myoomien riski on synnyttäneillä naisilla pienempi kuin synnyttämättömillä.

Riski pienenee lasten lukumäärän myötä ja myös sen myötä, mitä lyhyempi raskauksien väli on.

Myoomariskin mahdollinen pieneneminen synnyttäneillä naisilla johtuu siitä, että raskaus lyhentää suurien estrogeenipitoisuuksien kestoa naisilla.

Kohonnut verenpaine tai sydänsairauksien riski

Myoomien todennäköisyys on suurempi, jos naisella on kohonnut verenpaine tai sydänsairauksien riski.

Eräs tutkimus osoitti, että kohonneeseen verenpaineeseen liittyy suurentunut myoomariski, vaikka verenpainetta alennettaisiin lääkkeillä.

Liikunta

Myoomien riski on pienempi naisilla, jotka liikkuvat runsaasti ja joilla on aktiivinen elämäntapa. Erään tutkimuksen mukaan riski voi pienentyä jopa 40 %.

Ylipaino

Myoomien riski on suurempi ylipainoisilla naisilla. Tämä voi johtua tietyistä ylipainoon liittyvistä hormonaalisista muutoksista.

Send this to friend