Myoomat ovat yleisin hyvänlaatuinen kasvaintyyppi lisääntymiskykyisillä naisilla. Niitä saatetaan kutsua myös lihaskyhmyiksi tai leiomyoomiksi. Myoomat kasvavat kohdun lihaskerroksen pinnalla tai sisässä. Myoomat ovat yleensä pyöreitä tai puolipyöreitä, ja niiden koko voi vaihdella suurehkon pelikuulan kokoisesta tennispallon kokoiseen.
Mistä myoomat johtuvat?
Myoomat eivät johdu mistään yksittäisestä syystä. Niiden kehittymiseen voivat vaikuttaa useat eri tekijät (ks. kohta ”Kuulunko myoomien riskiryhmään?”), mutta elimistön kemiallisilla viestinviejillä eli hormoneilla ja perinnöllisyydellä tiedetään olevan suuri vaikutus. Myoomien syiden ymmärtämiseksi on hyvä tietää, miten hormonituotanto toimii ja miten hormonit vaikuttavat.
Onko olemassa eri myoomatyyppejä?
Myoomat on nimetty sen perusteella, missä osassa kohtua ne sijaitsevat.
- Seinämänsisäinen (intramuraalinen) myooma kasvaa kohdun lihasseinämän sisällä
- Varrellinen myooma kasvaa joko ulospäin kohdun seinämän ulkopuolella tai seinämän sisäpuolella ja on kiinnittynyt kohtuun vain kapealla varrella
- Limakalvonalainen (submukoosinen) myooma kasvaa kohdun sisäseinämästä kohtuonteloon
- Herakalvonalainen (subseroosinen) myooma kasvaa kohdun ulkoseinämästä lantio- onteloon
Jotkin myoomat ovat näiden yhdistelmiä, esim. varrelliset submukoosiset myoomat tai varrelliset subseroosiset myoomat.
Naisen sukupuolielimet
Naisen sukupuolielimiä ovat kohtu, emätin, munanjohtimet ja munasarjat. Munasolut kehittyvät ja varastoituvat munasarjoissa ja kulkeutuvat irrottuaan kohtuun kerran kuukaudessa. Jos munasolu hedelmöittyy ja kiinnittyy kohdun seinämään, alkio alkaa kasvaa kohdussa.
Munanjohtimet yhdistävät kohdun munasarjoihin. Kohdunkaula on kohdun alin osa, joka päättyy emättimeen.
Hormonit ja naisen kuukautiskierto
Naisen kuukautiskierto kestää keskimäärin noin 28 päivää, ja sitä säätelevät useat eri hormonit. Hormoneja erittyy soluista tai rauhasista, ja ne kuljettavat viestejä elimistön osasta toiseen.
Kuukautiskierron eri vaiheiden aikana munasarjoissa muodostuu hormoneja, jotka vaikuttavat kohdun limakalvoon.
Kuukautiskierron vaiheet
Kuukautiskierto koostuu kolmesta eri vaiheesta.
- Munarakkulavaihe
- Ovulaatio (munasolun irtoaminen)
- Keltarauhasvaihe
Munarakkulavaihe
Kuukautiskierto alkaa kuukautisvuodosta. Samalla munarakkula (hedelmöittymätön munasolu) kypsyy munasarjassa noin 14 päivän ajan, kun aivolisäkkeestä erittyy FSH-hormonia (follikkelia stimuloiva hormoni eli follitropiini). Munarakkulan kypsyessä erittyy estrogeenia.
Kasvavasta munarakkulasta erittyvä estrogeeni stimuloi kohdun limakalvon kasvua ja paksuuntumista.
Ovulaatio
Estrogeenin lisääntyminen saa hypotalamuksen erittämään GnRH-hormonia (gonadotropiinien vapauttajahormoni eli gonadoliberiini). GnRH puolestaan stimuloi aivolisäkettä erittämään suuria määriä LH-hormonia (luteinisoiva hormoni eli lutropiini) ja FSH:ta. Suuremman LH-määrän erittyminen saa hedelmöitysvalmiin kypsän munarakkulan (munasolun) irtoamaan munasarjasta.
Keltarauhasvaihe
Jäljelle jäänyt rakkula, jossa munasolu kehittyi, muuttuu keltarauhaseksi. Keltarauhanen tuottaa suuria määriä progesteronia ja kohtalaisia määriä estrogeenia.
Suuri progesteronipitoisuus paksuntaa kohdun limakalvoa ja valmistaa sen ottamaan vastaan hedelmöittyneen munasolun. Jos munasolu ei ole hedelmöittynyt, GnRH-, LH- ja FSH-hormonien tuotanto hypotalamuksessa ja aivolisäkkeessä vähenee tai lakkaa, jolloin progesteronipitoisuus pienenee. Kohdun limakalvo irtoaa ja uusi kierto alkaa ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä.
- Kuukautishäiriöt eli epäsäännölliset ja/tai runsaat kuukautiset
- Raskaudenaikaiset komplikaatiot, keskenmenon riskin suureneminen, ennenaikainen synnytys ja vaikeus tulla raskaaksi
- Paineen tunne tai kipu alapäässä
- Tihentynyt virtsaamistarve ja suolistoon kohdistuva paine, joka voi aiheuttaa ummetusta
- Kipu tai epämukavuus yhdynnän aikana